Frustration

Tommi Tuisku (basso), Tommi Vainio (kitara), Pasi Isotalo (rummut)

Arkistoartikkeli, Botnia Beat 3/1987

Alajärveltä, tuolta Järviseudun kulttuurikaupungista nousee nuorisoyhtye nimeltä Frustration. Turhautunut sana ei kyllä oikein sovi poikiin kun kuuntelee heidän soittoaan. Siinä on säpinää ja meininkiä alusta loppuun, todellista nuoruuden intoa. Frustration nimi on syntynyt sanakirjaa selaillessa; uusia ulottuvuuksia etsiessä. Kaunis sana, jonka esimerkiksi nuorin pojista, vasta 15 vuotias Tommi Tuisku on ymmärtänyt vasta viime päivinä. Muut yhtyeen pojat ovat Tommi Vainio (17) ja Pasi Isotalo (19). Tommi Tuisku soittaa bassoa, toinen Tommi kitaraa ja Pasi takoo rumpuja. Pojat kaipaisivat yhtä kitaristi joukkoonsa.

Bändin soitanta on pääasiassa kitararockia, mutta vapaa-aikana soitetaan kunnon punkrock-kompit ja -soolot. Että kyllä löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Esikuvia pojat eivät paljon kumartele, mutta niitäkin on kuten Johnny Rotten, Jimmy Page ja bändeistä Lynyrd Skynyrd, Lama ja Thin Lizzy. Musiikin kuuntelu onkin vallan eri asia, sitä kuunnellaan laidasta laitaan. Esimerkiksi Pasi kuuntelee mielellään Annikki Tähteä.

Frustrationin kamat, jotka eivät vielä päätä huimaa, ovat maksaneet noin 25000-30000 mk. Kamoja varten on tarvittu tukijoita, joista merkittävimpiä ovat olleet HV-Tennis, Vaatehuone Risto Peltokangas sekä Alajärven kaupunki. Kaupunki on auttanut rahallisesti sekä harjoittelupaikan hankinnassa että tämän hankinnassa. Frustration harjoittelee nykyään Alajärven Nuorisoseuran tiloissa. Pojat pitävät paikkaa ihan hyvänä ja viihtyisänä, sillä onhan se itse Alvar Aallon suunnittelema. Ennen harjoiteltiin Tuiskun autotallissa, jossa ei akustiikka toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Pojat ovat sydämestään kiitollisia tukijoilleen, he kun ovat matkalla kohti mainetta ja tähtiä.

Keikkoja pojat eivät ole suuremmasti tehneet. Viime vuonna oli vain yksi keikka ja nyt on ollut vähän hiljaisempaa. . . Nurmossa pojat olivat Pää Auki-tapahtumassa, jota he pitivät mielenkiintoisena ja ikimuistettavana. Omat biisit syntyvät yleensä rakkaudesta tyttöihin. Ne ovat sellaisia rakkauslauluja enimmäkseen, tosin jemmasta löytyy muutakin. Omaa musiikkia pojat esittävät englannin kielellä. Miksi? Sitä ei tiedä kukaan.

Suomen rock-kulttuurista pojat löytävät sellaisia nimiä kuin Peer Günt, Eput ja rumpalin mielestä Popeda on ihana. Tuevaisuudesta pojilla on selvä kuva: levytyssopimus ja maailmanympärikiertue. Kerrassaan miellyttävä tuttavuus tämä Frustration täällä Alajärvellä. Kannattaa kysyä!

Teksti: Hannu Matintupa, Botnia Beat 3/1987