Wallesmannit

Markku Anttila (kitara, laulu), Pertti Keskinen (basso, laulu), Jari Kankaanpää (rummut), Arto Kivimäki (komppikitara), Aaro Suopelto (urut)

Aaro Suopelto muistelee:
Vuosi oli 1970 kun muusikko Pertti Kari aloitti Alavuden kansalaisopistossa musiikin- ja erityisesti kitaransoiton opetusta. Oppilasryhmässä aloitti kymmenkunta nuorta ja tutustuminen kitaransoiton perusasioihin aloitettiin. Kaksi talvea viikottain iltakurssilla ja kun kerran ryhmäopetuksena mentiin eteenpäin niin väistämättähän siinä syntyi myös ryhmäsoittoa. Kolmantena talvena sitten osa ryhmästä aloitti bändisoiton opetuksessa ja mukana oli jo kitaran lisäksi muitakin instrumentteja.

Noina vuosina oli tapana, että keskikoulun viimeisellä luokalla kerättiin rahaa kevään luokkaretkeä varten joillakin myynneillä ja vanhemmilta pyydellen. Ilsut olivat sen ajan ”bileet” aluksi jotakin esitettyä ohjelmaa ja sen jälkeen pyöritettiin levyltä musiikkia. Keväällä 1973 asia päätettiin tehdä hiukan toisin. Jotenkin itsestään selvyytenä oli kitarapiiriläisistä koostuva luokan oma bändi soittamassa luokan järjestämät ”ilsut”. Kokoonpanolle nimikin oli jo keksittynä ennekuin kukaan ehti edes kieltäytyä. Team of seven -olihan siinä seitsemän mahdollista soittajaa mukana. Vahvistuksena tarvittiin vain kaksi luokan ulkopuolelta, rumpali ja basisti.

Pääsylipuillekin tuli siis hyvä peruste matkakassan kerryttämiseksi. Huhuna oli levinnyt tieto bändi-ilsuista aika laajasti ja ulkona oli pyrkimässä sisään myös muualta nuoria mm. ammattikoulun oppilaita, mutta rehtori oli rajannut että sisään pääsi vain oman koulun oppilaat. Harmittihan tietysti menetetyt lipputulot. Pienehkö koulun juhlasali oli ihan täynnä koulun oppilaita ja tunnelma oli esiintyjillä luonnollisesti jännittynyt, yleisöllä kihelmöivän odottava. Illan ohjelmistoksi ei ollut ehditty liian montaa kappaletta harjoitella ja ”Lady in Black” soitettiin useammankin kerran -olihan se hitti silloin. Varmaankin tämä kokemus oli meillä kaikilla osallisena olleilla tulen sytyttäjänä ja orkesterin perustaminen tuli auttamatta selväksi. Meitä oli viisi kaverusta, joiden selvä päämäärä tuon jälkeen oli ryhtyä jo heti keväällä määrätietoisesti harjoittelemaan ohjelmistoa ja tähtäimenä oli päästä lavoille ja tanssipaikkoihin keikkailemaan.

Perustajina olivat: Markku Anttila; kitara, laulu Pertti Keskinen; basso, laulu Jari Kankaanpää; rummut Arto Kivimäki; komppikitara Aaro Suopelto; urut

Aluksi orkesterin nimeä vain lyhennettiin ja pari, kolme palkkiotonta keikkaa tehtiin nimellä ”TEAM”. Nimi ei tuntunut ihan käyttökelpoiselta kuitenkaan ja nimiehdotuksia kuunneltiin. Rinnakkaisluokalla ollut, myöhemmin taidekriitikkona tunnettu Otso Kantokorpi lausui ilmoille nimen Wallesmannit ja niin orkesteri oli kastettu. Toinen taiteilijasielu teki kuvaamataidon tunnilla sitten jo julisteenkin.

Tuntemattoman orkesterin myynti keikalle vaatii rippikouluikäiseltä hiukan harjoittelua,mutta kaikesta huolimatta ensimmäisenä kesänä ja syksynä keikkoja kertyi jo n 20 kpl. Ensimmäinen useamman keikkaillan mittainen pesti syntyi naapuripitäjän ravitsemusliikkeeseen. Rikos lienee vanhentunut -olimme kaikki alaikäisiä ja ei ehkä ollut sallittua olla soittamassa virvokkeita nauttivallle ravintolakansalle lauantai-iltana ilman yhdenkään vanhemman mukanaoloa. Liftaamalla tai bussilla taitettiin matkat, kenelläkäänhän ei siis ollut edes ajokorttia ja soittajapojille palkkio illasta oli lähimain hyvän grilliannoksen hinta, joka siis ei olisi riittänyt edes kimppataksin käyttöön. Vanhaa tanssimusiikkia varten mukana oli aluksi solisti ennen kuin Markku rohkaistui myös täysipainoiseti laulajaksi.Vuotta myöhemmin kokoonpano supistui kvartetiksi kun Arton opintotie vei Seinäjoelle ja hän jäi pois ryhmmästä. Näin jatkoimme vuoteen 1977 saakka, jolloin sekä armeija että opiskeluun liittyvät valinnat vei nuoria eri suuntiin. Jari nuorimpana jatkoi muun työn ohella rumpalina mm. harmonikkataitelija Markku Lepistön kanssa.Pertti suoritti varusmiepalveluksensa ensimmäisenä 1976 ja sen jälkeen hän soitti jo tuuraajana myös muissa yhtyeissä. Vuonna 1978 Pertti Kari tarvitsi uutta kokoonpanoa orkesteriinsa ja kutsuttuina Markku, Pertti ja Aaro siirtyivät oppi-isän kanssa tekemään musiikkia. Tähtäimenä oli ensisijaisesti levyn teko, ei niinkään keikkailu. Ruuti -band / Päivästä päivään -levy julkaistiin 1980.

Keikkoja kuitenkin tehtiin myös supistetulla kokoonpanolla pääasiassa triona lähipitäjien ravintoloissa. Kokoonpanossa olivat mukana Pertti Keskinen; basso , Harri Mutka; rummut ja Aaro Suopelto; piano ja urku. Tanssipaikoille ja Ruotsiin tehdyillä keikoilla vahvistuksena oli mukana Markku Anttila. Nimeksi tuli Trio Martell, ei ole tiedossa kuka nimen on varsinaisesti ehdottanut - hyvä laina kumminkin.

Näillä järjestelyillä sekä Ruuti-band että Trio Martell toimivat vuoden 1981 loppuun saakka. Näistä vuosista eteenpäin Pertti Keskinen on elämäntyönään ollut ammattimuusikko tehden lukemattoman määrän keikkoja eturivin nimien orkestereissa. Harri Mutka on myös lahjakkaana muusikkona tehnyt oman virkatyönsä ohella uskomattoman määrän keikkoja menestyen erinomaisena laulajana voitten myös kilpailuja.


1974


Toukolan Ns 1975


2005