Moneyshakers

Stefan Fagerström (kitara), Tumba Haldin (rummut), Keijo Karvonen (basso), Tom Stenman (laulu)

Arkistoartikkeli, Botnia Beat 6/1989

Kaikkihan tuntevat maamme johtavan reggaebändin Dreadlinen. Tai ainakin syytä olisi. Yhtye on viettänyt hiljaiseloa useamman kuukauden.

Tauon syynä on ollut basistinvaihto. Sopiva mies on vihdoin löytynyt Kokkolasta ja Dreadline lähtee jälleen kiertueelle joulukuussa. Tämän jutun aiheena ei kuitenkaan ole Dreadline vaan Moneyshakers, Dreadline kitaristi Stefanin ja kosketinsoittaja Tumban (joka Moneyshakersissa soittaa rumpuja) vapaa-ajanbändi jossa ovat mukana lisäksi basisti Keijo (ex-Dreadline basisti) sekä laulaja Tom Stenman.

ALOITUSPAKKO

Aluksi olisi varmaan aiheellista kertoa vähän mistä kaikki oikein lähti liikkeelle.
Stefan: Keijo ja minä soitettiin rhythm & bluesia ja bluesia jo kymmenen vuotta sitten. Tuntui vaan mukavalta pitkän tauon jälkeen soittaa tällaista. Kaikki alkoi oikeastaan siitä kun American Car Club pyysi meitä soittamaan rock and rollia joulujuhliinsa vuosi sitten.
Keijo: Kysyin Tumbalta tietääkö se ketään hyvää rumpalia ja se sanoi ’’joo”. Sitten oli pakko aloittaa.

Teillä on mukana vain lainabiisejä (mm. Spoonful, Hi-Heel Sneakers, My Babe). Onko jossain vaiheessa aikomusta tehdä myös omia?
Keijo: Meillä ei ole aikaa soittaa niin paljoa, että olisi aikaa tehdä biisejä. Parempi soittaa toisten hyviä kuin huonoja omia.

Aiotteko tehdä levyjä?
Stefan: Ei, olemme keikkabändi. Tämä on meille vaan hobby.

Minkäverran on ollut keikkoja ja missä päin?
Tumba: Noin keikka/kk Pietarsaaressa ja Vaasassa. Ei ole yritettykään muualle.

TARKKUUS ON OIKEINSOITTOA

Käsittääkseni teille tarkkuus ja oikeinsoittaminen on erittäin tärkeää.
Tumba: Kyllä se pitää paikkansa. Mutta jos on hyvä fiilis niin ei sillä ole niin väliä miten menee. Tietysti tulee enemmän mokia jos antaa mennä vaan.

Kuinka yleisön reaktiot vaikuttavat soittoon?
Keijo: Tosi paljon. Parempi niin että jengi on mukana ja soitossa vähän mokia kuin että soittaa tosi tarkasti ja jengi ei ole mukana.

Osaatteko selittää miksi soittamanne musiikki on täälläpäin niin suosittua?
Keijo: Se on iloista musiikkia. Ei tarvitse tuntea musaa niin hyvin kun kuuntelee tällaista. Esim. Dreadlinea kuunnellessa pitää vähän tuntea sitä musiikkia.

YES SIR, I CAN BOOZE

Millaisissa paikoissa soitatte mieluiten?
Stefan: Tämä on sellaista booze & boogieta joka soveltuu parhaiten paikkoihin joissa on alkoholitarjoilu.

Oletteko tyytyväisiä tämänhetkiseen kokoonpanoon?
Stefan: Ei oteta ketään lisää. Stenman harjoittelee kovasti harpun soittoa ja onkin kehittynyt siinä kovasti.

Tulevaisuus?
Tumba; Jatketaan samaan malliin. Keikkaillaan niin paljon kuin ehditään.
Stefan: Ei mitään erikoisia tulevaisuudensuunnitelmia paitsi se, että ryhdymme treenaamaan kerran viikossa.

KUULIJAN HAVAINNOT

Moneyshakers on vuoden toimintansa aikana ehtinyt heittää jo muutaman keikan Pietarsaaressa, mutta itse näin bändin ensimmäisen kerran livenä vasta Forten jameissa lokakuun lopussa. Pietarsaaren kaupunginhotellissa järjestetyssä tilaisuudessa olivat Moneyshakersin lisäksi mukana myös maanmainio Bullworkers, Endo & Co sekä kokkolalainen Mango Machine (josta joku kokkolalainen voisi väsätä jutun ettei itse tarvitse tulla sitä tekemään).

Moneyshakersin ensimmäisiä keikkoja on kuulemani mukaan vaivannut hienoinen akateemisuus ja jäykkyys. Väärin nämä kaverit eivät soita varmasti vahingossakaan. Ensimmäinen kuulohavaintoni Moneyshakerista oli kolmen kappaleen demo, joka todisti ennenkaikkea sen että yhtyeen laulaja Tom Stenmanista olisi ainesta vaikka maamme eturivin blueslaulajaksi. Kaverin lauluääni on todella musta eikä pelkän kuulohavainnon turvin Stenmania valkoiseksi uskoisi saati suomalaiseksi.

Keikkatilanteessa kunnostautui myös kitaristi Stefan, joka tietysti jo Dreadlinessa on osoittautunut tyylitajuiseksi soittajaksi. Moneyshakerissa Stefan soittaa asiaankuuluvasti rankemmalla otteella ja rosoisemmilla soundeilla. Todella tyylikäs ja tiukka kitaristi tuoden mieleeni nuoren Albert Järvisen, ja se ei ole vähän se. Komppeihin toivoisin hieman enemmän svengiä ja irtonaisuutta.

Onneksi yhtye on osoittanut hyvää makua kappalevalinnoissaan. Tunnin settiin sisältyi vain kaksi-kolme standardibiisiä. Moneyshakers on ehdottomasti katsastamisen arvoinen livebändi. Täytyy vain toivoa, että pojat vielä joskus muuttavat mielensä levyntekemisestä.

Matti Tikka, Botnia Beat 6/1989