Äpärät

Ismo "Ipe" Miilumäki (laulu, kitara), Sami "Saikki" Luoma (kitara), Ari "Kuju" Kujala (basso), Muttu (rummut)

MkII: Ipe Miilumäki (laulu, kitara), Saikki Luoma (kitara), Haba (basso), Muttu (rummut)

MkIII: Ipe Miilumäki (laulu, kitara), Timo ”Timppa” Koskinen (kitara), Ari "Kuju" Kujala (basso), Antero Kivimäki (rummut)

Ipe muistelee:
Akustisella kitaralla kotona aloittelin ja naapurin jannujen kanssa rämpyttelin jotain, oli sankoja, kattiloita ja pönttöjä, akustisen kitaran lisäksi ei ollut mitään oikeita soittovehkeitä.

Varsinainen musiikillinen alkuräjähdys meikäläiselle oli kun Sex Pistolsien Suomen keikka estettiin 1978. Näin sen uutisen kotona mustavalkoteeveestä. Enhän mä olisi sille keikalle edes päässyt, olinkohan jotain 10 vanha. Olin tippa linssissä että miksei niitä päästetä Suomeen. Edelleen Pistols on tuos lajis paras bändi mitä koskaan.

6.4. 1982, mun synttäripäivänä siinä neljän ja kuuden välis Äpärät perustettiin. Mä olin 15v ja Muttu oli 11. Saikki oli ainut joka osas oikeasti soittaa ja bassossa oli Kujalan Ari.

Nopeesti meillä tapahtui kuten yleensä. 13. elokuuta 1982 Sorbus jazzissa oli Äpärien eka keikka. Törnävänsaaren paviljongissa esiintyi me, Terveet kädet ja Rattus. Sitten oltiin Kauppiksella rokkikisoos. Ei tullut menestystä, oli aivan kauhean kuulosta mitä C-kasetilta kuullut. Meillä oli lainabiisinä myös Bob Marleyn No woman No cry, eh. Ja sitten päästiin mukaan KEMU ry:n julkaisemalle Merkonomikaupungin toivot punk-kasettille, jolla meiltä on seitsemän biisiä (Viina, Mä nussin, Muttu on aukialla, Mitä sä teet, Rahapeluri, Hän, Perkele).

Treenikämppä meillä oli tuossa Kauppiksella vuosia. 2-kerroksinen puutalo. Saikin vaari asui siellä alakerrassa ja me soitettiin yläkerrassa. Siellä soitti myös Abactio. En tiedä oliko sillä vaarilla kuulo vähän huono kun se ei koskaan valittanut vaikka meillä ei ollut mitään sovittuja soittoaikoja. Kaikki vapaa-aika siellä talolla vietettiin ja mukana pyöri melkein koko pieni Seinäjoen punk-piiri.

Alusta asti tehtiin omia biisejä, oliskohan meillä ollut vain pari kolme cover-biisiä. Pellen ei oo järkee mennä armeijaan, sen Saikki lauloi ja sitten oli Charlie Brown Saikin tekemillä sanoilla. Saikki teki melkein kaikki biisit alusta loppuun. Niissä kuuluu Saikin musiikilliset vaikutteet jotka ei olleet pelkkiä punkkibändejä.

1983 päästiin kolmella biisillä mukaan Heikki Vileniuksen Propaganda Recordsin julkaisemalle Hardcore '83 kokoelmalle ja sitten neljä uudempaa äänitystä (Tähti, Naiset, Sama paska, Kunnon kansalainen) ilmestyi Barabbas Recordsin Yalta Hi-Life 1984 kokoelmalla. Näillä levyillä oli paljon merkitystä ja mainosarvoa. Niitä meni Tsekkeihin, Saksaan ja joka puolelle. Tuli todella paljon fanipostia kirjeinä. Tuohon aikaan oli myös paljon pienlehtiä ja niissä oli juttuja meistä.

Oltiin kaksi kertaa Tampereella studiossa 1984/85. Kuuden biisin Häiriköt tulee EP- levy ilmestyi 1985. Sen julkaisi ja maksoi Stinky-Boy Records eli Juha Juoni. Kannen piirsi Branderin Pirjetta. Nykyään levystä maksetaan monia kymppejä eli pitkällä myynnillä Juha on saanut omansa takaisin. EP-levyllä bassoa soittaa Haba. Kujala oli bassossa jotain 2-3 vuotta mutta meidän mielestä Ari oli silloin liian siisti meidän bändiin ja sitten tuli Haba tilalle, jonnekin 1986 asti. Nykyään Ari soittaa taas kokoonpanossa.

Ei me menty koskaan keikoille ellei meitä pyydetty. Sen takia keikkoja ei montaa ollutkaan. Ei me oltu tuolloin Seinäjoen ulkopuolella kuin Puntalassa. Ei meillä mitään harkittua showta ollut, täysillä mentiin ja oli luonnollista sekoilua. Oon yleensä soittanut Äpärien keikoilla yks tai kaks biisiä kitaralla kun Saikki lauloi.

Pahennusta pystyttiin varmaan herättämään vaikka tekemättä mitään. Meillä oli pitkään soittokämppä Mutun äiteen vuohifarmilla. Niinkin jännä yhteensattuma tapahtui, että oon jälkeenpäin miettinyt miten se voi olla mahdollista. Kämpän ikkunat oli vedetty umpeen ja siellä oli vain pieni reikä josta pystyi kattomaan pihalle. En tiedä miksi silloin soitettiin Kaaoksen biisiä Kytät on natsisikoja ja kun kattoin raosta soiton aikana ulos niin monta autollista poliiseja loikki siellä aitojen yli niinku suuremmassakin filmissä. Mä ajattelin että mikä tää juttu on. Sitten ne tuli sisään ja kaikki poliisiautohon. Ei ne mitään sanonut ja ne vei meidät terveyskeskukseen. Siellä istui vanha muori aivan shokissa. Se sanoi poliiseille ettei ne nuo olleet. Se oli joku keräysnainen ja sen oli jotkut klopit ryöstäneet Hyllykalliolla. Heti meitä oli poliisit epäilleet vaikka meillä ei mitään sellaista touhua.

Latosaaren rokkikisoista 1983 kanssa tapahtui. En nyt muista mitä mä siellä sekoilin. Se oli sitä aikaa kun Latosaaressa riitti putkareissuun se, että oli kaljapullo kädessä. Mulla taisi olla joku puteli ja ne otti mut kiinni. Sanoin ette te nyt voi kun tarttee ihan kohta soittaa täällä. Antoi ne sitten meidän ne biisit esittää kun ne ensin laittoi kaksi järjestysmiestä lavalle ja heti lavan eteen poliiseista ja järjestysmiehistä ketjun jotten pääse lavalta livahtamaan pakoon mistään suunnasta. Käsittämättömän ylimitootettua oli, olin kuin suurempikin kriminaali. Olihan se hienoa kohua näin jälkeenpäin ajateltuna.

1980-luvun loppupuolella homma jotenkin kuivahti. Soitin ja lauloin sitten Positive Mental Attitude (P.M.A.) kokoonpanossa joka julkaisi yhden singlen 1990. Provinssirockissa 1996 Äpärät sitten palasi ja alkoi aktivoitua, mutta harvakseltaan oli mitään. Välillä soiteltiin Sex Pistolsia The Bollocks porukalla.

Uusi tuleminen

Muttu ja Haba lopettivat 2014 ja tilalle tulivat Antero ja Kujala. Sitten oltiin taas 2015 Provinssirockissa. 2016 ilmestyi Häiriköt tulee II CD. Julkaisijana oli Rockhopper Music eli jälleen Juonen Juha, joka on myynyt melle myös keikkoja. G.B.H.:n ja The Exploitedin lämppärinä ollaan oltu, mutta tuntuu että muuten keikkoja on jatkuvasti vain vaikeempaa saada vaikka "Äpärät on ankaran livebändin maineessa. Bändin keikat ovat sekoitus vaarallista punkenergiaa ja hikistä paahtoa, joista parhaimmillaan on muodostunut kuin nyrkkeilymatsi, jossa kehässä ovat bändi ja yleisö ottamassa mittaa toisistaan."

Eiköhän tässä kitkutella niin kauan kun terveys antaa myöten. Mä oon Äpärät perustanut ja en mä siitä niin vaan luovu. Mulla on tämä ollut aina niin vahvasti mielessä että tehrään mitä tehrään ettei tarvi kiikkustuolissa miettiä "olisko pitäny". Eihän tää siitä nuoruusjutusta oo mihinkään kadonnut, kun astuu lavalle ja ensimmäinen isku lähtee niin taju siinä meinaa lähteä.

Haastattelu: Jarmo "Latvis" Latva-Äijö
Kuvat: Risto Maunuksela

Kuvat: Risto Maunuksela