Taxi

TAXI 1985 – 1989
Mk1: Micke Björklöf (laulu), Veli-Matti Uusitalo (kitara), Jari Korpi (kitara), Esa Renko (basso), Ralf Enlund (rummut)
Mk2: Micke Björklöf (laulu), Veli-Matti Uusitalo (kitara), Jari Korpi (kitara), Esa Renko (basso), Hans Montin (rummut)
Mk3: Micke Björklöf (laulu), Veli-Matti Uusitalo (kitara), Jari Korpi (kitara), Esa Renko (basso), Harri ”Oinari” Vainionpää (rummut)
Mk4: Micke Björklöf (laulu), Veli-Matti Uusitalo (kitara), Jari Korpi (kitara), Seppo Nuolikoski (basso), Harri ”Oinari” Vainionpää (rummut)
Mk5: Micke Björklöf (laulu), Veli-Matti Uusitalo (kitara), Jari Korpi (kitara), Seppo Nuolikoski (basso), Antti Honkaharju (rummut)
Mk6: Micke Björklöf (laulu), Veli-Matti Uusitalo (basso), Jari Korpi (kitara), Antti Honkaharju (rummut)
Mk7: Micke Björklöf (laulu), Veli-Matti Uusitalo (basso), Jari Korpi (kitara), Hans Montin (rummut)

Micke Björklöf muistelee:
Crimen jäätyä taakse löytyi uusia soittokavereita Ylihärmän ja Kortesjärven suunnalta. Olin aiemmin tutustunut kitaristi Veli-Matti Uusitaloon kun hänen pyörittämänsä Toyz oli Aholan Kimmon AMS-studiolla äänittämässä demoa. Jossain vaiheessa sovittiin jammailusta Toyzin treenikämpällä Ylihärmän Kiistolassa. Mukana oli myös kitaristi Jari Korpi sekä muistaakseni bassossa Antti Pellinen (Kauhava Big Band).

Alussa soitettiin pääosin blues, bluesrock, rock coverbiisejä, mutta pikkuhiljaa alkoi biisiaihioita syntyä syksyn mittaan ja niitä käytiin AMS-Studiolla demottamassa. Alkuvaiheessa toimin laulavana rumpalina. Vanhan tutun Strangers basisti Esa Rengon ja rumpali Ralf Enlundin liittyessä mukaan siirryin taas pystysolistin tontille. Näin oli ensimmäinen Taxi nimen alla kulkeva MK1 kokoonpano kasassa.

Tällä ryhmällä oli ensikeikka 15.2. 1986. Se oli kuinkas muuten kuin Suosikin Rock-Kuningas kilpailu, tuo takuuvarma vuoden keikka. Tällä kertaa kisapaikkana oli legendaarinen Nivalan viihdekeskus Tuiskula… no, ei jatkoon! Vuoden toinen keikka oli 29.5. Lapuan Nuorisotalolla. Kesäkuussa pitikin sitten astua armeijan palvelukseen. Jatkettiin treenaamista intin ja opiskeluiden lomassa niin usein kuin mahdollista ja värkättiin pikkuhiljaa uusia biisejä. Näihin aikoihin saatiin myös uusi treenikämppä Kauhavan NS:n kellarista.

Uusi vuosi 1987 ja uusi mahdollisuus, nimittäin Suosikin Rock-Kuningas skabat, tällä kertaa 17.1. 1987 Lapuan Latosaaressa. Sieltä lohkesikin osakilpailuvoitto ja paikka finaaliin legendaariselle Köyliön Lallintalolle. Lisäksi saatiin kiinnitys Latosaareen turkulaisen Ironcross hevibändin lämppäriksi seuraavalle kuulle. Rumpali vaihtui pian Lapuan keikan jälkeen vaasalaiseen Hans “Hasse” Montiniin. Tällä ryhmällä tehtiin ensimmäinen virallinen neljän biisin demo, jolla yritin promota bändiä parhaan kykyni mukaan. Latosaaren “palkintokeikka” oli myös ainut mitä tuolla kokoonpanolla kerettiin tehdä. Lähettelin neljän biisin demoa ympäriinsä levy-yhtiöihin, radioille ja muille medioille. Ainakin Rumba teki oikein positiivisen arvion demopalstallaan. Paikallisradio tasolla taisi tulla jonkun verran soittoakin. Sitten rumpali Hasse päättikin palata takaisin vanhaan Shock Tilt bändiinsä kun he lähtivät Ruotsin maalle uraa luomaan. Sillä tarinalla olikin sitten todella surullinen loppu…

Siinä oltiin taas ilman rumpalia ja kisan finaali lähestyi, oltiin et mitäs nyt tehdään? Taas kerran kuvioihin astui tuttavuus johon olin Kimmon studiolla törmännyt, rumpuihin saatiin kurikkalainen Harri “Oinari” Vainionpää (mm. Nasaret, Rockheart's Project, Mistress). Oinari oli vielä alaikäinen eikä omistanut ajokorttia joten meikäläinen sitten ajeli Kurikkaan hakemaan treeneihin ja lopuksi viemään takaisin… kyllä on ollut intoa!

Tällä Mk3 kokoonpanolla tehtiin neljä keikkaa mm. Rock-Kuningas finaali. Tällä reissulla olikin tulevan bändikaverin Seppo Nuolikosken kanssa ensikohtaaminen kun Jari oli puhunut hänet kuskiksi reissulle. Keväällä 1987 basisti Esa Renko oli jo muuttanut Helsinkiin ja jäi opiskelukiireiden vuoksi pois toukokuussa. Kesäkuun Provinssissa Jari oli kysynyt Seppoa basistiksi ja näin Mk4 kokonpanolla soitettiin sinä kesänä mm. Speleissä ja Botnia Beat Non Stop tapahtumassa. Syksyn mittaan olikin taas komppi hukassa kun tuli kokoonpanosäätöä Oinarin jäädessä pois kuvioista.

Olin pitänyt Crime rumpali Antin kanssa tiivisti yhteyttä edelleen ja hän oli tässä kohtaa ilman bändiä, joten kutsu kävi ja Antti liittyi orkkaan. Kokoonpano Mk5 oli kasassa. Tällä ryhmällä käytiin äänittämässä single ”Heroes / Take Me Away” Mika Sundqvistin MSL Studiolla, Kimmoa Aholan toimiessa äänittäjänä ja miksaajana. Sinkku julkaistiin joskus keväällä ja se poiki jonkun verran keikkojakin. Keikkoja tehtiin syksyyn mennessä 17.

Bändin uran yksi suurimmista kohokohdista oli esiintyminen juhannuksena Padasjoella järjestetyssä Intiaanirock festivaalissa. Tämä oli bändin siihen mennessä suurin keikka, joksi se myös jäikin. Pääesiintyjänä oli Hurriganes comeback keikallaan lisäksi Kirka, Lapinlahden Linnut, Hearthill ym. Yleensä keikkareissut kuljettiin pääasiassa muutamalla henkilöautolla. Tälle reissulle kerättiin porukkaa mukaan ja lähdettiin Uusitalon liikenteen bussilla. Väkeähän festareilla oli niin pirusti et vähän alkoi jo jännittääkin. Mieleen on jäänyt monitorimiksaajan kommentti et mikäs mies tää on kun kaikki mittarit menee punaselle kun siinä vähä ääntä auoin. Meillä oli tosi hyvä esiintymisslotti, joten väkeä oli lavan edusta täynnä. Keikka itsessään meni hienosti ja vastaanotto oli hyvä, jäi todella hyvät fiilikset.

Muistijälki on jäänyt juttelusta Cisse Häkkisen kanssa bäkkärillä, joka pienessä kanuunassa jännitti niin saateristi illan keikkaa. Totuuden nimessä Hurriganes keikka oli kyllä melko karseeta kuunneltavaa, tuli kyllä jotenkin surullinen olo siitä kun vanhat idolit nöyryyttävästi alisuoriutui pahemman kerran. Albert Järvinen oli kyllä ihan hyvässä vedossa, mutta Remu ja Cisse rimaa hipoen koko ajan. Ikimuistoinen vauhdikas viikonloppu kuitenkin!

Yksi toinen mieleenpainuneista Taxi keikoista oli Törnävänsaaren lavalla Boycott orkan lämppärinä. Oltiin vedetty setti ja sit alkoi sataa ihan kaatamalla. Vettä tuli ihan järjettömästi ja koko alue kellui. Promoottori Hannu Hanhimäki ja Boycottin Tommi Läntinen kävivät kiivasta selvittelyä miten tämä hoidetaan koska veden takia vaaratekijät olivat suuret. Päädyttiin siihen et porukkaa seisomaan lavan lipan alle ja istumaan lavalle niin paljon kuin mahtuu ja Tommi ja Hombre veti akustisesti setin siinä ringin keskellä. Olisivatko saaneet tästä ehtoosta kipinän tuleville akustisille Tommi ja Hombre keikoilleen? Siitä jäi kyllä kieltämättä hyvä fiilis ja mukava kohtaaminen oikeiden poppareiden kanssa bäkkärillä. Olinhan orkan suuri fani siihen aikaan.

Täyspitkä albumi siinteli haaveissa ja uusia biisejä värkkäiltiin. Lokakuussa käytiin taas Kimmon studiolla äänittelemässä. Siitä sessiosta syntyi viiden biisin demo. Vuoden lopussa Seppo Nuolikoski jäi pois ja Veli-Matti vaihtoi kitaran bassoon. Mk6 soitti yhden keikan Ilmajoen Marrasrockissa, Veltto Virtasen sekoillessa juontajana. Tällä ryhmällä äänitettiin seuraava demo AMS:lla helmikuussa -89. Helsinkiläinen Megafon Records kiinnostui ja tarjosi levytyssopimusta. Suunnitelmana oli, että levy äänitettäisiin Finnvox studioilla jossa heillä oli myös toimisto. Siinähän kävi niin että heidän yhteistyö Virgin Recordin kanssa hyytyi Zero Nine:n Intrique levyn jälkeen ja he katosivat häpeällisesti ns. kartalta. Tosin meille ei ollut ilmoitettu mitään ja en saanut puhelinyhteyttä. Sen verran alkoi sappi kiehumaan, että päätin lähteä levy-yhtiön setää morjestamaan, eikun junaan ja Finnvoxille. Ei ketään paikalla, marssin studiosihteerin juttusille ja selvisi ettei meille ollut voimassa olevaa varausta, jos sitä nyt ensinnäkään oli edes ollut. Aloin käydä melko kuumana ja sain päähäni, että se helkutin tyyppi lymyilee siellä toimistossa eikä vaan vastaa yhteydenottoihin. Kävin vahtimestarin jutuilla kyselemässä ja pyysin voisko hän käydä avaamassa oven lafkan toistoon et mulla olis vähän asiaa sille prkl.. tyypille, siihen vahtimestari suostui ilomielin. EI tainnut tämä levypamppu olla oikein kenenkään suosiossa enää siinä pytingissä. Niinpä marssittiin toimistoon, no eipä siellä sitten ketään ollut ja se homma sit hyyty siihen.

Vähän myöhemmin myös Antti jäi pois ja taas oltiin lähtöruudussa. Keväällä rumpali Hasse oli palannut Shock Tiltin surulliselta maailmanvalloitus reissulta ja liittyi takaisin bändiin kokoonpanossa Mk7. Oma motivaatio oli pahasti lässähtänyt kun olin tehnyt pirusti hommia bändin eteen, mutta yrityksistä huolimatta homma ei vaan oikein edennyt. Tarina läheni vääjäämättä kohti loppuaan ja koko homma muutenkin natisi liitoksistaan. Kesällä päätin jäädä pois ja bändin viimeinen keikka oli Kauhajoen Kasinolla 29.7.1989, toisena bändinä oli silloin Garbo. Keikkoja bändi teki historiansa aikana kaikkiaan 33 kpl.

Arkistoartikkeli, Botnia Beat 1/1988

TAXI näki päivänvalonsa noin kaksi vuotta sitten, kun kitaristit Jake ja Veli-Matti, basisti Renko ja rumpali (nyk. laulaja) Micke löivät hynttyyt yhteen perustaakseen bändin. Ajan kuluessa kokoonpano on kuitenkin muuttunut sen verran, että viime keväänä opiskeluiden takia kuvioista poisjääneen basistin tilalle tuli kortesjärveläinen Skippy. Syksyn tullen mukaan tuli lapualainen rumpali Andy. Siitä sitten alkoi tiivis treenaaminen ja tulevaisuuden suunnittelu.

Bändin ohjelmisto koostuu omista biiseistä. Säveltäminen ja sanoittaminen jakautuu suurinpiirtein tasan bändin jäsenien kesken, sovitukset hoidetaan myös porukalla. Biisejä on tällä hetkellä noin kolmekymmentä.

Keikkoja ei tähän mennessä ole kovinkaan paljon vielä tehty, johon suurin syy oli vakiomiehistön puuttuminen. Keikkaohjelmistokin on jouduttu miehistönvaihdosten takia treenaamaan alusta alkaen jo viisi kertaa. Nyt kuitenkin pojat ovat päässeet uuden kokoonpanon myötä keikkailussa alkuun ja ilmestyvän singlen odotetaan virkistävän keikkatilannetta huomattavasti. Ainakin alkuun keikkamyynnin hoitaa bändi itse, mutta paperisotaan on avuksi saatu ohjelmatoimisto. Keikkamyyjäkään ei olisi pahitteeksi.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan piti bändiltä tulla single ulos jo viime vuoden kesällä, mutta miehistönvaihdokset sotkivat suunnitelmat ja singlen äänittäminen päätettiin siirtää loppuvuodelle. Taas jouduttiin pulman eteen rumpalin puuttuessa. Tammikuun alkupuolella vihdoinkin pojat pääsivät studioon ja aloittivat äänityshommat. Äänityksen tuloksena nauhalle saatiin biisit Heroes ja Take Me Away. Bändin lisäksi tuottajana sekä myöskin äänittäjänä toimi kauhavalaisen AMS-studion Kimmo Ahola, joka on auttanut muutenkin bändin toimintaa.

Levy julkaistaan bändin omalla CAB-Records levymerkillä ja levyn jakelu tullaan ainakin aluksi hoitamaan itse. Sen ilmestyessä ei bändi kuitenkaan jää laakereilleen lepäämään, vaan jatkaa rankkaa treenailua sekä keikkailua. Suunnitelmissa häämöttää myöskin jo toinen sinkku kesällä ja tulevaisuudessa ensi talven lumien mukana oma älppäri.

Teksti: Milla Rannanjärvi, Botnia Beat 1/1988