Pertti Pitkäkoski muistelee:

Aloitin 1972, näin päättelen vanhoista muistikirjoistani. Mulla on muistikirjoissa tallessa kaikki kokoonpanot, keikat ja osasta jopa kaikki soitetut kappaleet.

Tykkäsin kovasti jo 60-luvun lopulla Beatlesista ja muustakin musiikista, mutta ei koskaan tullut mieleen, että itse voisi ruveta soittamaan vaikka sukulaisillakin oli kitaroita nurkissa. Sitten joskus syksyllä 1972 koulun ilmoitustaululle ilmestyi tieto, että Pellisen Alpo rupeaa antamaan kitaratunteja. Sain siitä ahaa-elämyksen, että mitäpä jos rupeaisi soittamaan. Siitä se sitten alkoi 16-vuotiaana.

Löysin muistikirjastani myös tiedon, että ensimmäinen esiintyminen oli helmikuussa 1973 koulun vanhempienillassa. Olin tehnyt ja sovittanut oman kappaleen neljälle kitaralle. Mukana olivat Seppo Tiainen, Aki Lehtinen, Erkki Hietanen ja mä. Klassisvaikutteinen kappale oli jostain syystä nimeltään Hostwafer eli suomeksi "Öylättiöylätti". Vaikutteet siihen tulivat suunnalta Mussorgsky / ELP.

Alussa ei oikein esikuvia ollut. Beatlesissa kiinnosti lähinnä laulupuoli ja sitten tuli Creedence Clearwater Revival. Vasta Jimi Hendrixin myötä syntyi kitaristi esikuva. Aika pian nousivat myös Tolonen, Mahavishnu ja Gentle Giant mielenkiinnon kohteiksi. Myöhemmin 1974 ekoilla Porin Jazzin käynneillä tuli vaikutteisiin lisänä jazz ja free-jazz.

Sitten mentiinkin hirveetä kyytiä kun olin ollut vuoden Pellisen Alpolla saamassa perusopit.

Eka yhtyekeikka oli Bald Organ nimellä ilsuissa 6.4.1973 MYL:ssä .( Marttilan yhteislyseossa ). Kokoonpano oli Timo Saari (basso, laulu), Pepe Pitkäkoski (kitara, laulu), Arto Pohto (koskettimet, laulu ,huuliharppu), Antero Leppälä (rummut) ja saman tien lähdettiin keikoille vaikka ei paljoa vielä osattu. Harjoitustilat oli Törnäväntie 7 piharakennuksessa. Lähes joka päivä kesälläkin harjoiteltiin.

Itse lähdin Hyllykalliolta asti kitara polkupyörän jopparilla. Ensimmäisen kitarani olin ostanut Musiikki Järvenpäältä. Se oli Ibanezin stratokopio, jossa oli "Bigsby". Sen jälkeen mulla oli Höfnerin tekemä Telecaster ja Framuksen tekemä SG kopio. Myöhemmin sitten kokovalkoinen Fender Srato 1973 ja sittemmin Gibson ES-335 1974. Tuo ES-335 johtui innostumisesta Tolosen soittoon. Tilasin kitaran Musiikki Järvenpäältä ja unohdin mainita väristä mitään. Sain sitten komian punaisen.

Ensimmäinen Mad Genius keikka oli 29.9.1973 Pukkilansaaressa. Tuolla ekalla keikalla oli pääesiintyjänä Tapani ja Juha Kansan yhtye. Yhtyeessä oli urkuri-laulajana Kassu Halonen, jota kuunneltiin tarkasti kuin myös kitaristi Juha Björnistä.

Aika ennakkoluulotonta oli meillä meininki kun jo 7.12.1973 päätettiin osallistua Rock-SM karsintoihin Helsingin Vanhalla Yo-talolla. Mentiin Jussi Raittisen kämpälle ja se sanoi, että ootte päivää liian aikaisessa täällä. Lehdessä oli väärä päivämäärä. Raittinen antoi sitten jostain Popmuusikoiden kassasta rahaa että päästiin jonnekin halpaan yömajaan yöksi. Yksi oma kappale oli siellä kisassa esittää. Se oli tekemäni Sit down and burn - "istu ja pala". Sinä vuonna voitti Vanha Isäntä, jotka olivatkin jo ammattilaisia. Meille kerrottiin ehkä lohdutukseksi, että tulimme neljänsiksi.

Sitten kun me oltiin niin kiireellisiä taiteilijoita alkoi Rintamäen Kari hommata meille keikkoja kun luvattiin 10% palkkioista sille. Keikkapaikkojamme olivat koulutapahtumien lisäksi ainakin Pukkilansaari, Alahärmän Onnela, Perhon NS, Lapuan Urheiluhalli, Pyhäjärven Pohti , Ylistaron Alapää, Seinäjoen Rautatieläistentalo, Mietaan NS, Alajärven Haalin lava, Voltin Kisamaja, Törnävänsaari, Kauhajoen Kasino, Disko Jousimies. Hietasaaressa Vaasassa järjestäjä tuli heti auton kaartaessa pihaan kysymään kukas teistä on se Mad Genius. "Ei sattunut olemaan sillä keikalla mukana". Tuolla keikalla oltiin matkassa Jalavan isolla bussilla. Siinä oli isot kattoluukut ja kesä kun oli piti ne tietenkin avata ja katsella maisemia ulkopuolelta käsin. Laulaminen olikin sitten jokseenkin vaikeaa keikalla.

Kerran kun soitettiin Törnävänsaaressa niin siellä esiintyi The Swinging Blue Jeans. Jälkeenpäin kuultiin, että tuon englantilaisen bändin solisti oli kuunnellut meidän englanninkielistä ohjelmistoa ja todennut, että tuo suomenkielihän muistuttaa etäisesti englantia.

Aluksi meillä oli jotkut vanhat laulukamat jonka mikserivahvistimen jännä kiekkokaiku välillä toimi tai ei. Sitten myöhemmin ostettiin Niemen Konnilta joku niiden vanha PA ja niiden kaappien taakse oli hienosti spreijattu "Tasavallan Presidentti". Jossain välissä oli valolaitteetkin ja jokin strobontapainen efekti. Auto piti aina vuokrata ja saada jostain kuski kun oltiin kaikki alaikäisiä. Yleensä kuskille meni lähes kaikki keikkapalkat, hyvä jos pääsi itse jonnekin hampurilaisen syömään. Silloin sai keikkoja, ei tarvinnut kuin soittaa ja kysyä. Ei niitä paikallisia rock-yhtyeitä silloin montaa ollut. Super Suikkis oli samaan aikaan, Lehtisen Akilla oli Ristilukki ja Ojalan Olgella oli Jönesit, muut olivat lähinnä tanssibändejä. Me ei ainakaan tiedetty muita.

Ohjelmisto oli kaikkea rokkia mitä silloin oli, käännösbiisejä On jäätelö hyvää kun yksin syö, Jussi raittisen tuotantoa. Osa ohjelmistosta oli suomeksi ja osa englanniksi. EP-Kakin (Etelä-pohjanmaan Keskusammattikoulu) keikalta on olemassa keikkaäänitys, mutta siinä on sellainen vika, että kaveri joka äänitti sen hyvällä stereomikillä ja kelanauhurilla oli unohtanut vaihtaa patterit. Kun äänitystä kuuntelee niin se koko ajan kiihtyy ja kiihtyy.

Sitten kun syksyllä 1975 lähdin armeijaan Mad Genius hiipui ja osa soittajista perusti Rocktail kokoonpanon.

Armeijasta päästyäni perustettiin Ultima Thule. Se oli musiikkityyliltään rock-jatsia. Ensimmäinen versio ((Pertti Pitkäkoski (kitara), Arto Pohto (sähköpiano), Harri "Iska" Ahonen (puhaltimet), Ilpo Aro (basso ja laulu), Heikki Nikula (puhaltimet) ja Jamppe Ojala (rummut)) oli aika lyhytikäinen, mutta sillä tehtiin radionauhoitus Terho Kempin toimesta. Auneksen koululta on tallessa myös yksi äänite ja muutamia keikkanauhoituksia. Ultima Thulen kanssa osallistuttiin myös rock-SM kisoihin Vaasassa.

Yhtyeen toisella versiolla (Heikki Nikula, Seppo Myllymäki, Timo Hietala, Timo Marttila, Pertti Pitkäkoski ) avattiin ensimmäinen Provinssirock 1979 ja ensimmäisenä kappaleena soitettiin Hietalan Timon säveltämä Provinssirock. Kaikkiaan setissä oli neljä biisiä, joista pari oli tekemääni. Ultima Thulen kanssa piti tehdä levykin Suikin studiolla, mutta se kaatui johonkin eikä siitä tullut sitten mitään, jotkut pohjat vain tehtiin. Tällä kokoonpanolla osallistuttiin taas rock-SM kisoihinkin Vaasassa, mutta loppukisoissa Oulussa ei pärjätty oikein hyvin. Taisi olla jonkinlainen ylikunto-ongelma, ainakin itsellä.

Kun Ultima Thule hiipui niin soitin jonkin aikaa vaasalaisessa Transfusion yhtyeessä (siinä oli mukana myös Pohdon Artsi). 1982 liityin Suikin Bestsellers Orchestraan. Jalavan johtamassa Super Suikkis - bändissä olin ollut tuuraajana jo 1974 Oulun Kuusisaaren ja Kolarin keikoilla. Tuolta keikalta muistan kun Jalava ajoi bussia koko matkan edestakaisin mustassa villapuserossa. Soitin BSOssa myöhemmin myös perkussioita. BSO muuttui jossain vaiheessa Family nimiseksi kokoonpanoksi. Toiminta lopahti kun Suikki muutti studioineen Helsinkiin.

1987 liityin Jukka Lumme Jazz Bandiin ja olin siinä varmaan 15 vuotta. Sillä bändillä tehtiin todella paljon keikkoja Eestiä myöten. Yksi mieleen painunut keikka Lumpeen bändin kanssa oli kun oltiin talvella VPK:n tilaisuudessa jossain Kauhajärven suunnalla. Oli 20 astetta pakkasta ja soitettiin kauheissa vällyissä ulkona kuorma-auton lavalla ja siellä säestettiin Viktor Kallborekia ennen oman ohjelmiston osuutta. Eli siis Eeki Manteretta. Ja hauskaahan oli kuten aina..


Mad Genius


Mad Genius


Ultima Thule


Ultima Thule


Ultima Thule